Suosittele meitä

Mikäs siinä kirjanpidon tekemisessä oikein maksaa?

17.4.2018
Tiina

Yrittäjien keskustelupalstoilla käydään toisinaan keskustelua kirjanpidon hinnoista: mikä siinä kirjanpidon tekemisessä oikein maksaa, ja mistä löytää hyvä ja halpa kirjanpitäjä.

Jälkimmäiseen voi sen verran kommentoida, että yhdistelmä hyvä ja halpa harvoin kulkevat käsi kädessä, oli kyseessä ihan mikä tahansa palvelu tai tuote. Se sitten on toinen asia, että mikä kenenkin mielestä on halpaa ja mikä kallista.

Mutta mikä siinä kirjanpidon tekemisessä tosiaan maksaa?

Kirjanpitäjät ja tilitoimistot, jos ei oteta huomioon muutamaa isoa tilitoimistoketjua, ovat yrittäjiä itsekin ja hinnoittelevat työnsä samalla periaatteella kuin kaikki yrittäjät: kulut pitää kattaa ja yrittäjälle jäädä työpanoksesta kohtuullinen palkka.

Keskustelupalstoilla törmää joskus kysymyksiin että miksi kirjanpitäjä veloittaa neuvoistaan. Tähän voisi esittää vastakysymyksen: miksi esimerkiksi kioskiyrittäjä veloittaa karkkipussista tai keksipaketista? Siksi, koska yrittäjä on ostanut tuotteet varastoon ja myy tuotteet varastostaan katteella.

Tieto on meidän kirjanpitäjien varastoa. Tätä varastoa pitää kartuttaa jatkuvasti: osallistuttava koulutuksiin, opiskelemalla itse ja seuraamalla koko ajan asioita. Tilitoimiston ”varaston hallinta” on itse asiassa nykyään erittäin haasteellista, kun otetaan huomioon vaikkapa verottajan digiloikka tai tietosuojalainsäädäntö.

No, jokaisella tilitoimistolla on tietenkin omat perusteensa miten hinnoitella varastonsa. Meillä kiinteään kuukausihintaan on paketoitu tavanomainen neuvonta. Tavanomaisesta poikkeavasta neuvonnasta (konsultointi) veloitetaan erikseen ja siitä annetaan etukäteen hinta-arvio.

Ajatellaanpa sitten remonttimiestä, joka saa kaksi toimeksiantoa, molemmat koskien makuuhuoneen tapetointia.

Toisesta makuuhuoneesta vanha tapetti on asiakkaan toimesta poistettu ja seinän tasoitustyöt tehty. Yksiväristä tapettia on hankittuna riittävä määrä.

Toisessa makuuhuoneessa työ pitää aloittaa vanhan tapetin poistamisella. Valmiiksi on hankittu kuviollista tapettia, joka loppuu kesken.

On täysin selvää, että tapetoinnin hinta ei ole molemmilla huoneilla sama.

Kirjanpidon suhteen on vähän sama juttu.

Jos ”pohjatyöt” on tehty (tositteet, olivatpa ne sitten paperisia tai sähköisessä muodossa olevia tositteita, ovat järjestyksessä) ja ”tapettia” on riittävästi (tositteita ei puutu), ja jos tositteissa on vielä tarvittavat lisäselvitykset, niin ”remontti” sujuu varsin ketterästi.

Kaikilla ei kuitenkaan ole halua, kiinnostusta, osaamista tai aikaa tehdä pohjatöitä, oli kysymyksessä sitten vanhan tapetin poisto tai tositeaineiston järjestely. Tämä vuoksi on olemassa mahdollisuus ostaa erilaisia palveluita ja hinnoittelu tietenkin myös erilainen.

Sitten jos verrataan vaikka kahta toiminimiyrittäjää: sähköasentajaa ja pitopalvelua. Sähköasentajan kirjanpidossa olevat ostolaskut ovat kaikki samaa alv-kantaa ja käteisellä ei osteta mitään. Pitopalveluyrittäjän kirjanpidossa on ostolaskuja, joissa on useampaa verokantaa sekä paljon käteiskuitteja. Jos käytetään edelleen tuota tapetointiesimerkkiä, niin sähköasentajan kirjanpito on se yksivärinen tapetti ja pitopalvelun kirjanpito kuviollinen tapetti.

Se, mitä kaveri tai kaverin kaveri maksaa kirjanpidostaan, ei ole siis välttämättä vertailukelpoinen oman kirjanpidon hinnan kanssa.

Tapettimestari tuskin pitää hintaa alentavana tekijänä sitä että asiakas pörrää työmaalla auttamassa. Tai kampaaja sitä, että asiakas sanoo tuoliin istahtaessaan, että on leikannut itse hiuksistaan enimmät pois ja työ vaatii vain viimeistelyn. Kumpikin ammattilainen tässä tilanteessa todennäköisesti huokaisee (mielessään) syvään: työn tekemiseen menee luultavasti hieman oletettua pidempi aika, mutta asiakas odottaa kuitenkin alempaa hintaa omatoimisuutensa vuoksi. Hankala tilanne.

Myös me kirjanpitäjät arvostamme sitä, että saamme tehdä ammattitaitoa vaativan osuuden työstä itse. Ne pohjatyöt ovat asia erikseen.

Tilanne, jossa asiakkaalla ei ole kokemusta eikä osaamista palkanlaskennasta, mutta haluaa silti laskea palkat itse, saa aikaan muutaman pisaran tuskanhikeä kirjapitäjän otsalle. Tiedossa on juuri sitä turhauttavaa täsmäytys- ja selvittelytyötä, johon menee sama aika, tai pahimmassa tapauksessa enemmän aikaa kuin siihen jos palkanlaskenta olisi hoidettu itse.

Myös erilaiset mobiilisovellukset, joilla kirjanpito mainostekstien mukaan valmistuu itsestään, kirvoittavat kirjanpitäjältä syvän huokaisun.

Sovellukset ovat toki käteviä esimerkiksi laskuttamiseen tai kuittien säilyttämiseen. Ne säästävät myös yrittäjän aikaa, joten niitä kannattaa ehdottomasti ottaa käyttöön. Kirjanpitoa ne eivät kuitenkaan itsekseen tee, vaan kirjanpitäjän on käsiteltävä tositeaineisto joka tapauksessa.

Mitä se kirjanpidon tekeminen sitten on?

Vastoin yleistä luuloa, kirjanpidon tekeminen ei ole pelkkää debetin ja kreditin hakkaamista vuorovedolla kirjanpito-ohjelmaan.

Kirjanpitoa tehdessään kirjanpitäjä tekee monenlaisia ratkaisuja. Ei ole esimerkiksi ihan yhdentekevää mihin kohtaan tuloslaskelmassa kulu sijoitetaan. Kirjanpitäjä myös miettii ja selvittää esimerkiksi onko joku kulu vähennyskelpoinen tai saako arvonlisäveron vähentää, ja tarkistaa tarvittaessa asiaa lähdeteoksista, verottajalta, kollegalta tai tilintarkastajalta. Kirjanpitäjä tarkistaa ennakkoperintärekisteröintejä, VAT-numeroita, onko OmaVeroon maksettu summa kohdistunut oikein, onko kaikkiin myyntisaamisiin tullut suoritus ja monta muutakin asiaa asiakkaasta riippuen. Monta pientä tuotetta siis valmistuu ”sivutuotteena” nimikkeellä kirjanpito.

Ammattitaitoinen kirjanpitäjä myös havainnoi kirjanpitoa tehdessään monia asioita, esimerkiksi ovatko ennakkoverot riittävät suhteessa tulokseen, onko katteessa tapahtunut muutoksia tai onko yrityksen kassakirjanpito luotettavaa.

Sitäkin voisi siis pohtia että mitä tilitoimistolle maksetulla summalla saa.

Jos olen ostanut makuuhuoneen tapetoinnin, ja tulos on sovitun mukainen ja valmistuu sovitussa ajassa ja tapetti pysyy seinässä, minua ei kiinnosta miten työ on tehty ja kauanko siihen on mennyt aikaa. Sen sijaan minua kiinnostaa se, että remonttimies on tapetoidessaan huomannut katossa olevan läiskän, jonka alkuperän hän suosittelee tutkittavan, ettei katolla mahdollisesti olisi vesivahinkoa.

Tätä voisi verrata tilanteeseen, jossa kirjanpito on hoidettu oikein, täsmällisesti sekä ajallaan, ja kirjanpitäjä vielä mainitsee, että ennakkoverot tarvitsevat korjausliikkeen.

Lopputulos on kuitenkin se mistä molemmissa tapauksissa maksamme, vai mitä?

 

Porrassalmenkatu 29, Mikkeli
Mikkelin Yrityspalvelu Oy
Porrassalmenkatu 29
50100
MIKKELI
tiina.sulku@mikkelinyrityspalvelu.fi
www.mikkelinyrityspalvelu.fi

Aukioloajat

Ma:
8:0016:00
Ti:
8:0016:00
Ke:
8:0016:00
To:
8:0016:00
Pe:
8:0016:00
La:
Suljettu
Su:
Suljettu

Kiinnostuitko palveluistamme? Jätä yhteystietosi, otamme yhteyttä!