Etelä-Savon ammattiopistosta merkonomiksi valmistuva aikuisopiskelija kertoo harjoittelujaksostaan Mikkelin Yrityspalvelussa:
Aloitin liiketalouden perusopinnot syksyllä 2016. Nyt kahden vuoden jälkeen tuntuu siltä, että aika on kulunut yhdessä hujauksessa.
Erityisesti viimeinen opiskeluvuosi on ollut kiireinen, mutta samalla niin antoisa ja opettavainen.
Syventävinä aineina olen opiskellut kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja yrityksen verotusta sekä palkanlaskentaa. Koulun teoriatunneilta saatu perustieto oli hyvä tiivis tietopaketti, jota olen päässyt soveltamaan puolen vuoden ajan Mikkelin Yrityspalvelussa. Samalla olen päässyt kurkistamaan sisään tilitoimistomaailmaan, mitä kaikkea mahdollista se pitääkään sisällään. Käytännön harjoittelun alkuvaiheessa tuntuikin hetkittäin siltä kuin olisi Liisa ihmemaassa.
Tilitoimistossa työskentelee todellisia moniosaajia.
Työ vaatii kirjanpito- ym. lakien ja asetusten tuntemuksen lisäksi mm. erityistä huolellisuutta ja tarkkuutta, näppäryyttä ja kärsivällisyyttä eri ohjelmistojen parissa puuhastelussa, suunnitelmallisuutta, joustavuutta ja paineensietokykyä. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat tarpeelliset, jotta asioista pystytään puhumaan samalla kielellä asiakkaan kanssa. Myös ongelmanratkaisutaidoille on käyttöä päivittäisessä työssä.
Työ edellyttää jatkuvaa ajan hermolla pysymistä, mitä lakeja ja asetuksia ollaan muuttamassa tai mitä uusia vaatimuksia tai käytäntöjä esimerkiksi verottaja asettaa kirjanpidon hoitamisen suhteen.
Kirjanpitäjän täytyy myös tuntea eri alojen asiakkaidensa toimialaa niin hyvin, että hän pystyy kirjaamaan esim. liiketoiminnan ostot ym. kulut oikeille tileilleen.
Lisämaustetta soppaan antavat eri yritysmuodot, joiden kirjanpitokäytänteet eroavat toisistaan.
Mitä tarkoittavat toimintavaraus, tyel-jaksotus, nettovarallisuus, pääomalaina tai sidottu oma pääoma ja vapaa oma pääoma? Näihin ja moniin muihin termeihin on käytännönharjoittelu tuonut konkreettisuutta tarjoamalla esimerkkejä elävästä elämästä eivätkä ne ole enää vain painettuja sanoja oppikirjan sivujen täytteenä.
Toisinaan kirjanpitäjältä kuluu paljon aikaa erilaisten selvittelytöiden parissa. Esimerkiksi onko jokin tietty henkilövakuutus verotuksessa vähennyskelpoinen vai ei yms. Valmista vastausta ei yleensä saa eteensä hopeatarjottimella teen ja leivonnaisten kera, vaan tietoa pitää osata etsiä monista eri paikoista ja sitä täytyy myös osata soveltaa.
Mielestäni kirjanpitäjän ammatti ei aina saa osakseen ansaitsemaansa arvostusta. Oman kokemukseni myötä olen ymmärtänyt, että alan tuntemus ja asioiden sisäistäminen vaativat pitkän perehtymisajan. Työ vaatii paljon pitkäjänteistä ja sinnikästä käytännön tekemistä ja asioiden itsenäistä opiskelua, kirjanpidon ja tilinpäätöksen kokonaisuuden ymmärtämiselle pitää antaa aikaa.
Oma arvostukseni alaa kohtaan on kasvanut huimasti. Vaikka uudet asiat ja tiedon runsaus ovat välillä saaneetkin pääni pyörryksiin asti, olen erittäin tyytyväinen monipuoliseen käytännönharjoittelujaksooni ja voinkin todeta lopuksi
”Ei kannata palata eiliseen, koska olin aivan eri ihminen silloin.”
Lewis Carroll - Liisa ihmemaassa
Kirjoittaja: Henna